KNOWLEDGE IS POWER: JOIN OUR NEWSLETTER TODAY!

Australian Shepherd Health & Genetics Institute

Australian Shepherd Health & Genetics Institute

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Kannukset

Muokattu maaliskuussa 2014

 

(Suomalaisille lukijoille tiedoksi: Kannuskynsien poistaminen on Suomessa kielletty. Allaoleva artikkeli on kirjoitettu kansainväliseen levitykseen ja käsittelee kannuskynsien poistoa tai paikoilleen jättämistä.)

Kannukset ovat etu- tai takajalkojen viidennet varpaat. Ne sijaitsevat raajan alaosan reunassa, eivätkä kosketa maata kun koira seisoo normaalisti. Joissain roduissa vaaditaan takajalkojen kaksoiskannuksia. Toisinaan koiralla voi olla kolmetkin takakannukset. Etujaloissa ei normaalisti ole useita kannuksia. Takajalkojen kannuksia ei yleensä esiinny koirien suvun jäsenillä (sudet, ketut jne), mutta kesykoirilla niitä tavataan. Ovatko ne “normaaleja” tai eivät, riippuu rodusta. Australianpaimenkoirilla niitä ei pidetä normaaleina. Kaikilla australianpaimenkoirilla on etujaloissa kannukset. Takajalkojen kannuksista ei ole tilastotietoa saatavilla, mutta ne eivät vaikuta yleisiltä. Niitä kuitenkin esiintyy siinä määrin, tai ainakin esiintyi aiemmin, että useissa rotumääritelmissä vaaditaan niiden poistoa.

Rotumääritelmä sallii etujalkojen kannusten poistamisen, mutta käytännön syistä se tulisi jättää tekemättä. Takajalan kannus, joka on surkastunut varvas, ei hoida mitään käytännön tehtävää ja se tulisi poistaa roduilla joilla sitä ei vaadita (mukaanluettuna australianpaimenkoirat). Takajalkojen kannukset eivät yleensä kiinnity takajalkojen muihin luihin. Niitä ympäröi iholäppä, joka roikkuu jalasta, eivätkä ne ole yhteydessä muuhun luustoon. Maastossa ne saattavat tarttua kiinni johonkin ja repeytyä.

Koirilla voi olla toiminnalliset takajalkojen kannukset, joskin tämä on harvinaista. Lunnikoirilla on yksi tai kaksi toiminnallista takakannusta. Myös australianpaimenkoirilla on raportoitu toiminnallisista takakannuksista, jotka ovat kiinnittyneet jalkaan luuston ja lihaksiston kautta, mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia. Ne saattavat periytyä ja niitä tulisi pitää virheenä, mutta koska ne ovat osa takajalan lihaksiston ja luuston kokonaisuutta, niitä ei tulisi poistaa kuin lääketieteellisistä syistä.

Etujalan kannuksia poistetaan helpottamaan turkinhoitoa tai luomaan siistimpi vaikutelma; joidenkin mielestä etukannus muodostaa tarpeettoman riskin koirille, jotka työskentelevät vaativassa maastossa. Rotumääritelmä sallii tämän, mutta on pakottava syy jättää kannukset paikoilleen. Etujalkojen kannukset vastaavat peukaloitamme. Vaikka nämä peukalot eivät osu maahan kun koira seisoo tai ravaa, niillä on oma toimintonsa, ne tasapainottavat ranneniveltä varsinkin liikuttaessa nopeasti, tai kun tehdään äkkinäisiä käännöksiä. Koira käyttää niitä itsensä puhdistamiseen ja esineiden pitämiseen etutassujensa välissä ollessaan makuulla. Kaikilla paitsi yhdellä koirarodulla (hyeenakoira) on etujaloissaan kannukset, mukaanluettuna kaikki kesykoiran lähimmät sukulaiset. Etujalkojen kannusten poistolla voi olla vaikutuksia koiran terveyteen: fyysisesti aktiiviset koirat joiden etukannukset on poistettu, ovat taipuvaisia sairastumaan rannenivelen nivelrikkoon, joka voi joskus olla niin vakava ja esiintyä niin varhaisessa vaiheessa, että se estää koiran harrastus- tai työkäytön.

 Kääntänyt Sari Kariluoto